Moderni saamelaismusiikki

Nils-Aslak Valkeapään Joikuja-levy aloitti saamelaismusiikissa aivan uuden aikakauden ja oli pohjana koko saamelaismusiikin muutokselle – ei ainoastaan Suomessa vaan koko Saamenmaassa.

“Uusi joiku”

Saamelaisen modernin musiikin aikakauden voidaan laskea alkaneen yhdestä tietystä levystä. Ensimmäinen saamelainen populaari- tai modernin musiikin levy ilmestyi vuonna 1969.

Nils-Aslak Valkeapään Joikuja (OT-LP50) oli ensimmäinen levy, jossa yhdistettiin soitinsäestystä ja perinteistä joikua: Levyllä Valkeapään joikaamista säestää kitaristi. Nils-Aslak Valkeapää kutsui uutta musiikkityyliä nimellä “uusi joiku”. Valkeapään jälkiä seurasi ensimmäisenä Deatnogátte Nuorat, joiden ensilevyllä (MAI7402) oli heidän omien joikujensa ja laulujensa lisäksi mukana myös muutama Valkeapään aiemmin levyttämä joiku.

Arvostettu perinne

Perinteinen joiku ja muut perinteiset saamelaismusiikkilajit ovat säilyttäneet tärkeän merkityksensä saamelaiskulttuurissa vaikka uudet musiikkityylit ovatkin vallanneet alaa nykypäivänä. Nils-Aslak Valkeapää itse halusi korostaa joiun merkitystä ja työskentelikin elämänsä aikana ahkerasti joikuperinteen säilyttämisen puolesta.

Monipuolinen saamelaismusiikki

Perinteisen saamelaisen musiikin arvossapitämisestä voidaan mainita esimerkkinä Sámi Grand Prix –laulukilpailu, jossa on omat sarjansa säestyksettömälle perinnemusiikille ja modernille saamelaismusiikille. Näin pääsemme vuosittain kuulemaan myös uutta perinteistä saamenmusiikkia. Valkeapään aloittama saamelaismusiikin uudistaminen on tuonut hyviä tuloksia, tämän päivän saamelaismusiikki on monipuolista. Genreissä löytyy: poppia, rockia, heviä, tanssimusiikkia, lastenmusiikkia, etnoa, räppiä, hengellistä musiikkia… Saamelainen musiikki kuuluu radiossa, levyillä, Spotifyssä, festivaaleilla jne ja se on osa saamelaista arkipäivää.

 

Kirjoittanut Annukka Hirvasvuopio-Laiti