Saamelaismusiikki on tänä päivänä sekoitus perinteistä ja modernia musiikkia. Saamelaismusiikin juuret ovat syvällä perinteisissä saamelaisissa vokaalimusiikkilajeissa, joita ovat kolttasaamelainen leu’dd, inarinsaamelainen livđe, pohjoissaamenkielinen luohti, kildininsaamelainen luv´dd, eteläsaamelainen vuelie ja luulajansaamelainen vuolle. Muuta saamelaismusiikkia perinteisten vokaalimusiikkilajien lisäksi löytyy kaikista mahdollisista musiikkigenreistä räpistä humppaan.
Perinteiset saamelaiset vokaalimusiikkilajit
Perinteisellä saamelaismusiikilla on useita perusperiaatteita, kuten se, että musiikillisen ilmaisun väline on ihmisääni, eikä soittimia ole käytetty. Toinen tärkeä tekijä on se, että musiikkia esitetään yksin, ilman toisia esittäjiä. Nämä periaatteet pitävät paikkansa myös perinteisessä saamelaismusiikissa. Perinteisiä saamelaisia vokaalimusiikkilajeja ovat kolttasaamelainen leu’dd, inarinsaamelainen livđe, pohjoissaamenkielinen luohti, kildininsaamelainen luv´dd, eteläsaamelainen vuelie ja luulajansaamelainen vuolle
Moderni saamelaismusiikki
Nils-Aslak Valkeapään Joikuja-levy aloitti saamelaismusiikissa aivan uuden aikakauden ja oli pohjana koko saamelaismusiikin muutokselle – ei ainoastaan Suomessa vaan koko Saamenmaassa.
Oman suvun musiikkiperinne
Perinteinen vokaalimusiikki on siirtynyt saamelaisessa kulttuurissa kodeissa. Lapset ovat kuuntelemalla oppineet perinnettään. Suvuilla on ollut omaa suvusta kertovaa musiikkiaan, joka on siirtynyt sukupolvelta toiselle. Perinteinen saamelaismusiikki on ollut myös tarinankerrontaa.