Heli Aikio, stuđeren 2018-2020

Stuđeantajahkái čáhke máŋggat fiinna bottut. Lei somá beassat doallát konsearttaid ná olu. Joavkočuojaheapmi lei okta buoremus áššiin, go das mus ii lean ovddit vásáhus. Lei duođaid somá čuojahit ja loaiddastit ovttas. Mus leat duogábealde piánooahput ja lei somá joatkit daid. Stuorámus heahkastupmi bođii goittotge trumbbuid čuojaheamis. In livčče jáhkkán čuojahit trumbbuid nu olu ja vaikkoba loahppakonsearttas. Beroštupmi ritmačuojanasaide stuorui oppalohkái. Čuojahin perkussio bihtáin, main ritma m

Miellagiddevaš arkiivvat

Arkiivvaid lei maiddái miellagiddevaš beassat guorahallat. Doppe gávdnojedje livđet, maid in diehtán sogas leamen. Dagaimet min konsearttaide blues-veršuvnna ovtta livđes. Mis deaivvai leat gitarista, guhte liiko blues-stiilla musihkas ja lei somá, ahte dát mu gávdnan livđe heivii nu bures dán musihkkii. Arkiivabáttiid livđejeaddjis lei viehka rámšostiila, nuba ovddideimmet dan. Árbevierru nappo eallá, vaikke eandaliige justa anárlaš musihkkaárbbis livđe leamašan guhká čihkosis. Dáid oahpuid bokte oažžut ealáskahttit anárlaš árbevieru.

Máŋgga mearkkašumi livđe

Dutkanláhkái lea vel olu arkiivvain ja doppe lea vel musihkka vuordimin gullosii boahtima. Árbevirolaš musihkkii laktásit nuppelágange ruossalas jurdagat. Doaladupmi luohtái lea juohkásan guovtti guvlui sámeservoša sistege. Oassi liiko luđiide ja oassi fas ii hálit guldalit daid oppanassiige. Lea fiinnis, ahte luođi sáhttá bures ovttastit modeardna musihkkii ja sávvamis nuorat movttiidit mielde dan bokte. Árbevirolaš musihka sáhttá roahkkadit ođasmahttit iežaslágánin dego blues-veršuvnna bokte. Ovdamearkan Norgga pop-stiilla Eurovision-lávlungilvvu bihtás lei mielde luohti. Árbevierru ja modeardna sáhttet doarjut nubbi nuppi. Musihkkaárbevierru lea dehálaš oassi identiteahtas. Lassin luođit ja livđe sisttisdollet hui olu dieđu. Smiehtaimet stuđeantajagi áigge olu dajaldagaid mearkkašumi. Árbevirolaš musihkka lea dehálaš máŋgga láhkai. Velge in dieđe maid ovtta livđes daddjojuvvo, go dulkoma vejolašvuođat ja máŋggamearkkašumi dajaldagat leat nu olu. Daid guorahallan lea miellagiddevaš.

Áhkkun – livđejeaddji

Oahpuid áigge čielggai, ahte livđenárbevierru lea hui lahka mu. Mu áhkku lei livđen ruovttus soakŋolivđe. Fulkkiidan jearahaladettiin in gal gávdnan daid, go sálbmaárbevierru lei jávkadan dan. Leat maiddái vihkkehallan, ahte earret eará spánskadávddat heajudedje árbevieru joatkašuvvama. Jotken arkiivvaid guorahallama ja gávdnen iežan čielggadeamen min sohkatávvala bihttáspealu. Dan bokte gávdnojedje nu livđet ja diehtu fulkkiin ja historjjás. Niehkun lea iežan prográmma. Háliidan joatkit instrumeantaoahpuid, dasgo dat veahkeha bihtáid dahkamis. Dán lassin konseartta ollašuhttin ja joavkkuin čuojaheapmi beroštahttá. Jus gávnnan lasi livđeid de háliidan heivehit daid instrumeanttaide. Dain ja iežan bihtáin sávan beassat dahkat konseartta guhkkosaš prográmma. Dat lea mu niehku.


Sámi musihkkaakademiija stuđeantamuitalusat