Hanna-Maaria Kiprianoff, stuđeren 2015-2016 ja 2019-2020

Oppa jahki musihkkaakademiijas lei ovttalágan eallámuš, muhto čielgasit suohttaseamos boddu lei barggusoahppan Marko Jouste geahčen. Bessen oahpásmuvvat leu'ddii ja dan suollemasvuođaide ja dan lassin barggusoahppama boađusin šattai Suõmmkar-musihkkajoavku.

Gávdnen iežan givrodaga

Nuorabun dahken olu musihkain. Ledjen lávddi alde olu, čuojahin fijuvllain ja lávlon koarain. Guhkes bottu maŋŋá jurddašin, ahte in šat máhte lávlut ja máhttengoson goassige. Musihkkaoahpuin gávdnen fas mu iežan givrodaga. Ledjen duođaid vajáldahttán, ahte máhtán lávlut. Iešdovddu gávdnan iežas jiena geavaheapmái lei nannosamos attáldat oahpuin.  Jahki rabai ođđa ja vuordemeahttun uvssaid ja vejolašvuođaid.

Leu’dd lea vuohkkáseamos munnje

Árbevirolaš musihkkašlájat leat oassi kultuvrra. Vai dat maiddái seailu oassin kultuvrra, dan ferte ealáskahttit. Árbevirolaš leu’dd lea buot vuohkkáseamos munnje. Dat geasuha miela nohkameahttumit ja dagan dan ovdii olu bargguid. Leu’dd-árbevierru lea leamašan jáddamin ja arkiivvaid bokte leat bosson dasa lasi vuoimmi ja fámu. Dál kultuvrra dolla buollá juo nannoseappot. Oahpuid áigge gávdnen sogastan moadde leu’dde. Arkiivvain leat lasi, muhto dat leat vel láhppon. Iežan báddemat leat vel goittotge rájus, go fuomášin báddet ádjá leu’dde go dat lei vel vejolaš. Dás boahtá olu inspirašuvdna. Lean duskidan olu dan birra, leango duođaid musihkkár. Muhto leanhan mun. Mannen aiddo ođđa ceahki  ovddas guvlui go čállen ja dahken iežan leu’dde Guovdageainnu Grand Prixii. Válden hirbmat lávkki, go dusten buktit iežan duoji ovdan.

Suõmmkar

Leat čuojahan ovttas Suõmmkariin ja lean dan lassin fitnan okto dahkamin árbevirolaš leu’dd loaiddastemiid almmá mieđusteami. Oahpuid oktavuođas vulggii johtui maiddái mánáidlávllagirjeprošeakta. Leat čoaggán dasa materiála, muhto maiddái dahkan áibbas ođđage lávlagiid. Lean addán biekka doalvut. Leu’ddejin ovdamearkka dihtii ex tempore aiddo Nuortalaškinos Helssetbeivviin. Ovttas Suõmmkariin mii plánet ođđa musihkkavideo ja leat lávddi alde borgemánus Čeavetjávrri ásaheami 70-jahkeávvudemiin. Norgga bealdege lea dieđus loaiddasteapmi ja buotlágan lea jođus.


Sámi musihkkaakademiija stuđerenmuitalusat