Anna Lumikivi, stuđeren 2015-2016 ja 2019-2020

Ovdal skuvlla ledjen ollásit sihkkar das, ahte in máhte bidjat nuohtaid inge lean goassige ovdal bidjan nuohtaid. Gažaldat leige das, ahte dan uvssa galggai dušše rahpat. Mu vuosttaš nuohtaid bidjan lei jorggáldat ja dan rájes nuohtaid bidjamat leat beare šaddan. Oahpuid áigge hirpmástuvven, man johtilit ohppen čuojahit gitárra. Lean čuojahan lávddi alde gitárain moatte geardde, vaikko mun ujostallenge

Saamelaisen musiikkiakatemian opiskelija

Olu álggii studerenjagis

Musihkkaakademiija rievdadii mu eallima. Oahpuid maŋŋá lean bargan kultur- ja musihkkabarggu ja vuođđudeimme musihkkajoavkku ovttas Hanna-Maaria Kiprianoffiin. Dalán go skuvlla nogai mis lei ovttas musihkkajoavkkuin min vuosttáš loaiddasteapmi Helssegis. Deaivvadeimme čuojaheaddjiiguin (dušše Marko Jouste lei oahpis ovddalgihtii) moadde diimmu ovdal loaiddasteami: gearggaimet hárjehallat oba veahá! Dat govve min miellaguottu, mii leat eanetge stoahkkái go dievaslašvuođa gáibideaddjit. Mannán gease Ijahis Idja -festiválas almmustahtiimet min vuosttáš skearru ja dál mii smiehttat čuovvovaš skearru dahkama. Olu álggii justa studerenjagis. Musihkkaárbevirrui laktása nu olu eanet go dušše musihkka. Ovdamearkka dihtii  leu’ddeárbevierru lea seamma láhkai máidnasiidmuitalanárbevierru go musihkkaárbevierru. Earenoamážit dološ áiggiin leu’ddet leat leamašan vuohki sirdit historjjálaš dáhpáhusaid ovddasguvlui, maiddái sohkabuolvvas nubbái. Seammás go oahppá historjjás, oahppá maiddái gielas. Giella ja sátneválljemat leat earáláganat lávlojuvvon gielas go gielas maid hállat. Ii-eatnigielagii dát lea oalle hástalus. Go árbevierru sirdašuvvá ovddasguvlui dát buot iešvuođat seilot eallinfámolažžan. Árbevirolaš musihkkašlájat oahpahit maiddái earálágan lávlun- ja jietnageavahanmetodaid.

Leu’dd govve nuortalaš mentalitehta

Leu’ddes ovdamearkka dihtii lea áibbas earálágan teknihkka go lávlumis dábálaččat. Oahppan lea viehka hiđis ja gáibida gierdavašvuođa, muhto dat bálkkaša. Dát govve somás vugiin nuortalaš mentalitehta, ahte goas nu váldá guhká fuomášit. Giige ii lean goassige gullan mu áhku leu’ddemin, muhto jagi ovdal go son vádjolii de son fáhkkestaga leu’ddegođii. Lihkus ožžon báddái moadde leu’dde. Lean nappo beassan oahppat njulgestaga mu áhkus. Báddejin leu’ddiid telefovnnain ja geavai nu, ahte áhku latnjaguoibmi geahčai seamma áigge televišuvnna mas gullui garra šlápmá. Sániin lei váttis oažžut čielgasa. Nuba lean čállán daidda ođđa sániid ja ovddosdikšon daid. Melodiija alcces lea datte sirdašuvvan ja justá dát leu’ddet leat lagamustá mu váimmu. Leu’ddes lea dábálaš, ahte seamma máidnasat muitaluvvojit earálágan melodiijain ja nuppe beliid: Miige ii leat geađgái čullojuvvon ja iežas stiila oažžu oidnot.

Máŋggas mielde

Go oahput nohke álggiime dalán ohcat veahkkeruđa nuortalaš mánáidlávllagirjji dahkamii. Veahkkeruhta mieđihuvvui, ja Sámediggi almmustahttá girjji fargga. Ožžon maiddái nuppi veahkkeruđa, man vehkiin dahken bihtáid min musihkkajoavkku skerrui. Ovttas Hanna-Maariain leimme mielde maiddái nuortalaččaid muitobáŋku-prošeavttas. Lean leamašan mielde maiddái dahkamin Unná Junná ja dutkan Beahcáma ja Báhčaveaji guovlluid leu’ddeárbevieru. Álgen Sáminuoraid dáiddadáhpáhusa buvttadeaddjin ja dál mu ođđasamos bargu lea Ijahis Ija veahkkebuvttadeaddjin. Musihkkaakademiija oahpuin lei maiddái kulturbuvttadanoassi, nu ahte lea suohtas bargat dainna ovttas dál. Bázán fargga etniidlupmui ja doaivvu mielde studeren seammás musihkkaakademiijas. Mu sámemusihkkaskuvlamánná beassá dalánaga fárrui musihkkamáilbmái.


Sámi musihkkaakademiija stuđeantamuitalusat