Aimo Aikio, ostuđeren 2018-2020

Vuosttas oahppojahkái gulle olu fiinna bottut. Okta buoremus lei juoigankonfereansa Romssas, gos oahpásmuvven ođđa olbmuide ja ohppen ođđa áššiid luođis. Dasa lassin Romsa lea fiinna gávpot. Nubbi stuorra ášši oahpuin ledje čuojaheamit. Eandalii loahpa guvlui ovttas čuojaheapmi dovdui oppa áigge buorebun. Millii leat báhcán vássán jagis maiddái goabbat guoimmis fiidnásut guosseoahpaheaddjit.

Mu áhkku – leu’ddejeaddji

Árbevieruid bokte diehtit gos leat kultuvrralaččat boahtán. Árbevirolaš musihkkii vuojodettiin leat oahppan olu dakkára, mas in lean diehtán maidige. Go oahppá iežas kultuvrras kultuvrras de oahppá iežas historjjás. Figgen ohcat luđiid ja livđđiid ja loahpas leu’ddiid. Heahkastuvven, go aiddo leu’ddet gávdnojedje vaikke man olu! Dán bovttii seammás beroštumi leu’ddiide, muhto maiddái livđet ja luođit geasuhit ain. Leu’dde gal seammás šattai lagažin dán dihtii. Čielggai earret eará, ahte mu áhkku lei leu’ddejeaddji.

Árbebihtát ja mandoliidna

Báráige ráhkadan šuoŋa árbevirolaš musihkkii vuođđuduvvan duodjái. Árbevirolaš bihtát nuppástuvvet dás hámis dáfus. Čakčat joatkkán solistalinnjái ja joatkkán earret eará mandoliinna oahpahallama. Olu lea ovddabealde, muhto dat čuodjá jo.


Sámi musihkkaakademiija stuđeantamuitalusat