Livđe - anáraš musihkkaárbevierru

Anáraččaid iežas musihkkaárbi livđe measta vajálduvai gielahálliid vánodettiin. Aiddonassii livđe leahkimii morihedje 2000-logu álggus musihkadutki Marko Jouste dutkkadettiin luohtearkiivvaid, maid seagas gávdnojedje luđiid sulastahttán melodiijat anárašgillii. Dutkamušaid ovdánettiin čielggai, ahte dát anárašgillii loaiddastuvvon iežaslágán melodiijat ledje máŋggat logit, mii fas čájehišgođii duohtan, ahte anáraččain leamašan duođaštusaid mielde iežas musihkkaárbi. Livđiin lei olbmuid lassin dábálaš govvidit eallinbirrasiid ja ealliid.

Čálli: Heli Aikio

Livđeárbbi sirdin boatkanii

Anáraččaid iežas musihkkaárbi liđve measta vajálduvai gielahálliid vánodettiin. Gielahállit geahppánedje 1900-logu álgojahkelogiin ee. spánskka dávdda, sođiid ja eváhku dihtii. Eandalii spánskka dávda 1920-logu molsašuvvamis lei garas, go dat gottii sulaid 10 % Anára álbmogis, main eanaš oassi ledje anáraččat – jáhkkimis maiddái máŋggat livđeárbečeahpit. Oarbbisin báhcán mánát gárte mánáidruoktui. Jápmán olbmui eai olus livđen (Jouste 2011: s.), nuba árbi jávkagođii.

Seammá áigge maiddái suopmelaččaid oassi álbmogis stuorui sápmelaččaid bajábeallái. (Jouste 2011: s. 46). Suopmelaččaid fárrenlihkadus ee. seahkalašnáittoslihtuin doalvugođii hállangiela molsašuvvamii suomagiellan ja árbevirolaš musihkkašlája molsašuvvamii oarjemáilmmi musihkkašládjii. 1980-logu álgui boađedettiin giela hállit ledje dušše sulaid 200, main eanaš oassi boarrásat ja gaskaahkásaččat. Ovdalis máinnašuvvon sivaid dihtii livđe-árbi ii beassan sirdásit lunddolaččat sohkabuolvvas nubbái. Goalmmát sivva leš kristtalašvuođa mielde leavvan jáhkku sápmelaččaid musihkkaárbbi suttolašvuođas. Máŋggain teavsttain čujuhit namalassii anáraččaide, geat soabalaččamusat lávlugohte sálmmaid. Njealját sivva leš skuvlalágádus, mii johtti ja oassái sámegielat katekehtavuogádaga nohkama maŋŋá sirddii ruovttus ássán mánáid ásodagaide, ja dalle iežas musihkkaárbi buhttejuvvui ii-sámegielat oarjemáilmmi musihkain.

Livđe ealáskahttin

Muhtun girjjiin leat seilon muhtun anárašgielat livđeteavsttat, maid leat gal namuhan lávlagiin – jáhkkimis danin, ahte dalle eai šat muitán anáraččaid iežas musihkkaárbbi leahkima. Máŋggat dutkit leat maiddái eahpidan anáraččaid iežas sierra árbemusihkkasuopmana leahkima ja čuoččuhan gullan loaiddastemiid lagamustá davvisápmelaččaid luđiid geardduhussan. Máŋggain dutkiin eai goittotge čoaggintuvrrain lean sámegielat dulkkat mielde, iige vealttakeahttá kultuvrralaš áddejupmi vai livčče bastán earuhit livđiid luđiin. Iešalddes livđe leahkimii morihedje 2000-logu álggus go Marko Jouste dutkkai luohtearkiivvaid, maid seagas gávdnojedje luđiid sulastahttán melodiijat anárašgillii.

Dutkamušaid ovdánettiin čielggai, ahte dát anárašgillii loaiddastuvvon iežaslágán melodiijat ledje máŋggat logit, mii fas čájehišgođii duohtan, ahte anáraččain leamašan duođaštusaid mielde iežas musihkkaárbi. Jouste nammada livđiid ovttastan melodiijajohtima anár-nuohttan, vaikke joavkkus leat maiddái spiehkastagat. Goittotge livđiid jietnageavahanvuohki lea lávlaga lágan ja hui ráfálaš, mas čujuha maiddái vearba ´livđuđ´, man davvisámegillii dovdet vearban ´livđet´ dahjege juoigat fiidnát (huraidit). Livđes eai leat luohtái dábálaš fámolaš hervemat. Lassin livđe loaiddastuvvo hállanregistaris dahje vehá dan bajábealde, mii spiehkkasa luođis. Deattuhus lea vearssaid álggus, jiena deaddu molsašuddá ja ovttaskas jienat fanahuvvojit. Dábálaččat livđestávvalat leat Jouste mielde ´nan-na ́, ́non-non ́, ́nun-nun ́ ja ́lal-lal.

Servoša kollektiivvalaš melodiijavuorká, muhto loaiddasteaddji musihkalaš oaidnu

Vaikke livđe lea iežas musihkkaárbi eará sámi vokálamusihkkasuopmaniid bálddas, leat suopmaniin ovttalágánvuođat. Davvi álbmogiid musihkkaárbbis, maiddái sápmelaččaid vokálamusihkkasuopmaniin dego livđes, loaiddasteaddji geavahan melodiijat čuojaiduvvet iežas nuohttabealji ja musihkalaš muittu mielde. Seammá maiddái musihkalaš áiggi ipmárdus lea loaiddasteaddjis gitta, nuba seammán identifiserejuvvon livđiid melodiijat ja rytmmat sáhttet spiehkkasit nubbi nuppis sierra loaiddasteaddjiid gaskkas. Dán dihtii das fuolatkeahttá vaikke servoša melodiijavuorká livččiige kollektiivvalaš, de deattuhuvvojit sierra loaiddasteaddjiid musihkalaš oainnut dan meare fámolaččat, ahte guokte ollásit seammalágan variántta eai leat. (Suoma sámiid musihkkaárbbit, máŋggus 4 Jouste 2011: s 31-32). Jouste gávnnaha, ahte dušše olbmo jitnii vokálamusihkkašlájaid analyseredettiin galge intervállaid analysas váldit vuhtii daid gorálašvuođa, go čuojaidahtti instrumeanttaid váillodettiin ii leat stáđásmuvvan ja teorehtalaš čuodjavuogádat. (Jouste 2011: s. 31-32).

Ovdalis máinnašuvvon melodiija čuojaidahttima lassin maiddái musihkalaš ráhkadusain leat seammasullasašvuođat, go buot sápmelaš vokálamusihkkasuopmaniin geardduhit ovtta dahje guovtti šuoŋa, main melodiijafáddá geardduhuvvo ja varierejuvvo ja heivehuvvojit dasa ođđa teavsttat. Jouste hállá addiivvalaš čuodja- ja mehtervuogádagas, mas loaiddasteaddji čohkke melodiija ja teavstta lasihemiin melodiijalaš fáttáid ja sániid nuppi maŋŋá almmá, ahte dain šaddá seammaláganin geardduhuvvon čuodjaráhkadus (Jouste 2011: s. 33) Dán dihtii analyseredettiin sápmelaš vokálamusihkkasuopmaniid ovttadahkan, hápmašuvvet ovttaskas čuodjacehkiid sajis sánit, melodiija motiivvat, nuohttafáttát ja čuojat. Jouste analysa mielde ovttačuojat livđiin geardduhit ovtta čuoja. Guovtti čuoja livđiin čuojat spiehkkasit nuppis muhtun ráhkaduselemeantta bokte, ja dalle nuppi vearssa ii sáhte atnit dušše vuosttasa variašuvdnan. (Jouste 2011: s. 38). Seammá gusto maiddái golmma- ja njealjevearssa livđiide.

Mihtilmas olmmoš- dahje eallilivđe

Livđiin lea olbmuid lassin mihtilmas govvidit eallinbirrasiid ja ealli. Dábáleamos eallit leat guovža, beana, gumpe ja boazu, mii speadjalastá dan áiggi ealáhusaid. Go livđe leamašan jávkanáitaga vuolde, ii sáhte áibbas sihkkarit diehtit, gullágo livđe sierra suopmaniidda mihtilmas oamasteapmi iežas livđii, mas čuozáhat ieš oamasta melodiijas. Jouste mielde livđesge lea seammá albmoneapmi, go boares báttiin loaiddasteaddji muitala livđet soapmása, iige soapmásis. Seammá navdima doarju maiddái diehtu das, ahte jápmán olbmuid eai mielas livđen. Dan sadjái jápmán olbmo melodiija sáhtii sirdásit nuppi olbmui, vaikke oamastuvvon sánit vajálduvvege. Nuge beliid sáhtii dáhpáhuvvat, ahte jus olmmoš lei doarvái mearkkašahtti, sáhtte sutnje leat máŋggat melodiijat sierra olbmuid diktemiin.

Doarvái buorre árbevieru ja sohkahistorjjá dovdan

Das mo ealli- dahje báikelivđiid govvádusat sáhttet leat áddehahtti maiddái otnábeaivve, de dárbbaša olmmošlivđiid dulkon dieđu sápmelaš metaforaid geavaheamis ja sohkahistorjjás. Go govvádusat sáhttet leat hui lávga ja dulkoma vuollásaččat, eai boares livđiid dajahusat vealttakeahttá leat otnábeaivve olbmuide ipmirdahttit – eandalii jus vádjolan olbmos eai leat eará muitalusat seilon livđe govvádusaid lassin. Melodiijas ja rytmmas sáhttá gal gávnnahit juoidá, go dábálaččat dát guokte ovttas dajahusaiguin dahket oppalašvuođa. Ovdamearkan ainjuo ovtta anáraš sogas lea iežas sohkamelodiijas, nuba doarvái buorre árbevieru ja sohkahistorjjá dovdan lea dárbbašlaš livđiid analyseredettiin ja ođđasit atnui válddedettiin

 

Gáldut:

Jouste Marko: Tullâčalmaaš kirdâččij ́tulisilmillä lenteli ́ – Anáraš 1900-logu álggu musihkkakultuvra báikkálaš árbevieru ja birrasa kultuvrraid vuorrováikkuhusas. Acta Universitatis Tamperensis 1650. Tampere. 2011

samimuseum.fi/anaras. čujuhuvvon 30.11.2019

Čálli Heli Aikio

Heli (studeanttan 2018-2020), muittala iežas persovnnalaš oktavuođas livđei:

“Oahpuid áigge čielggai, ahte livđenárbevierru lea hui lahka mu. Mu áhkku lei livđen ruovttus soakŋolivđe. Fulkkiidan jearahaladettiin in gal gávdnan daid, go sálbmaárbevierru lei jávkadan dan. Leat maiddái vihkkehallan, ahte earret eará spánskadávddat heajudedje árbevieru joatkašuvvama. Jotken arkiivvaid guorahallama ja gávdnen iežan čielggadeamen min sohkatávvala bihttáspealu. Dan bokte gávdnojedje nu livđet ja diehtu fulkkiin ja historjjás. “

Liŋkkat