Leuʹdd - nuortalaččaid musihkkaárbevierru

Leuʹdden nuortalaččaid lávlunárbevierru ja melodiijalaš máinnasteapmi. Dat lea dábálaččat olbmuide laktásan máidnasiid ja muittašemiid muitaleapmi earenoamáš lávlunvugiin ja earenoamáš leu´dd-gielain. Dolin measta juohkehaš leu’ddii, dábálaččamus árgabargguid dego duddjoma ja boazobargguid áigge, sáimmaid gálggadettiin dahje bohccuin vuojedettiin, dahje eahketdoaluid oktavuođas.

 Čállán Anna Lumikivi

Lávlunárbevierru ja máinnasteapmi

Leuʹdden nuortalaččaid lávlunárbevierru ja melodiijalaš máinnasteapmi. Dat lea dábálaččat olbmuide laktásan máidnasiid ja muittašemiid muitaleapmi earenoamáš lávlunvugiin ja earenoamáš leu´dd-gielain, mii spiehkkasa dábálaš nuortalaš hállangielas. Dábálaččat dihto olmmoš válddahallo su eallimii gullevaš dáhpáhusain dego sogŋostallamiin, náitalemiin dahje muhtun eará dehálaš dáhpáhusain. (Jouste; Lumikivi 2019 – Nuortalaččaid musihkkakultuvra, Sámemusea Siidda Sääʹmjieʹllem-internetsiidu, 2019). Leuʹddet sáhttet goittotge gieđahallat maiddái ealliid dahje nuortalaš servošii dehálaš báikkiid.

 

Beahcáma guovllus leu´dd buohkaide gullevaš

Dolin, nuortalaččaid ásadettiin vel Beahcáma guovllus lei leu´dd, dego musihkka muđuige, buohkaide gullevaš. Measta juohkehaš leu´ddii, dábálaččamus árgabargguid dego duddjoma ja boazobargguid áigge, sáimmaid gálggadettiin dahje bohccuin vuojedettiin, dahje eahketdoaluid oktavuođas. Dehálaš ii lean dat, geas lea buorre lávlunjietna, muhto juohkehaš leu´ddii iežas jienainis. Leu´dd leage eanet máinnasteapmi go ”lávlun”, ja das doibmet seammalágan lágalašvuođat. Juohkehaš ovdanbuktá leu´dde iežas vugiinis, seammá vugiin go juohkehaš muitala olggul muitán máidnasa iežas vugiinis. Sánát sáhttet leat loaiddastandiliin maiddái seammá olbmos earát, dasgo giiba mis oahpahalašii oahpes muitalusa olggul sánis sátnái. Seammá láhkai melodiija sáhtii leat earálágan vaikke juohke loaiddasteamis. Leu´ddes lei nappo dolin mielde nana improviserema dilli. Ilpo Saastamoinen válddahallá Son vuäinn-almmustahttimis ná:

“Oanehaččat dajadettiin daid lea veadjemeahttun lávlut olggul. Sihke lávlojuvvon teaksta ja melodiija šaddet easkka loaiddasteami áigge, nuba juohke loaiddasteapmi lea áidnalunddot. Leat báddejuvvon geahččaleamit lávlut leu´dde guovtti háve, muhto áidna jierpmálaš vejolašvuohtan báhcá vurohallan, go oktasaš šuokŋa jávká moatti sekunddas” (Saastamoinen 2008, 5–11)

 

Sinfoniija ráhkadus

Leuʹdde ráhkadus vástida máŋggamohkatvuođas sinfoniija ráhkadusa ja leu´ddes lea álo mielde ritmmalaš máŋggatulkoma vára. Maiddái melodiija hábmemii ja leu´ddiid nuohta bidjamii laktásit guovttečilgehuslašvuođat ovdamearkan skálaid meroštallamis. Leu´ddiin leat melodiijat, main dura- ja mollatearsa molsašuddet, seammá go mollaskálat, main juohke frása loahppačuodja lea bealle čuodjalávkki vuollegut, go man beare oarjemáilmmi musihka teoriija vuođul mii ipmirdat skála vuođđočuodjan. Saastamoinen addáge rávvaga lohkkiidasas: “Ále govahala diehtit, mo nuortasápmelaččaid galggašii hábmet iežas musihkas, nuba ále goassige atte daid guoskevaš rávvagiid dahje čuoččut pentatonihkas dahje badječuodjaráidduin leat juoga oktavuohta dán bokte.”

 

Leuʹddes sánit stuorát ja dehálut rollas

Nuba in iešge oppa nuortalažžan álgge dáđi eanet analyseret árbevirolaš leu´ddiid melodiija dahje rytmihka. Dan leu´ddiid melodiijain sáhttá goittotge dadjat, ahte dain eanaš oassi leat gullugova dáfus šlunddit. Lassin sáhttá máinnašit, ahte buot leu´ddet eai leat melodiija ja rytmma dáfus seammá máŋggamohkálačča, go máŋggat modeardna leu´ddet muittuhit melodiijas dáfus oarjemáilmmi (ovdamearkan ruošša, suopmelaš ja norgalaš) lávlagiid, maid melodiijaid leat sáhttá luoikkahit dáidda. Leu´ddes sánit leat dego stuorát ja dehálut rollas go melodiija ja rytma.

 

Gielalaččat hástaleaddji leu´dd

Leuʹdd lea maiddái gielalaččat hástaleaddji, go leu´ddes geavahuvvon giella spiehkkasa hállojuvvon nuortalašgielas. Leu´ddes geavahit sániid, mat hállojuvvon gielas eai leat, oktan ovdamearkan njeeǯǯ(a)žam(â), mainna leuʹddiin čujuhit leuʹdde čuozáhaga eadnái. Hállojuvvon gielas eadni lea jeäʹnn, ja leuʹdd-giela eadni govvidan sátni čujuha eanetge sátnái njeʹǯǯ, mii oaivvilda čičči (njeeǯǯaž = deminutiivahápmi čiččáš, ja njeeǯǯžam = čiččásan). Nuortalašgielas sánit nohket dábálaččat konsonánttaide, nuba leu´ddes daidda lasihuvvo lohppii ja maiddái gasku sáni badjelmearálaš vokálaid, dalle dat šaddet álkibun lávlojuvvot. Dábálaš lea maiddái badjelmearálaš stávvaliid lasiheapmi sániid gaskkaide, lohppii dahje gasku. Dákkár stávvalat leat ee. ǥo, veʹt, -a, -i, -ju, dahje sániide laktásan stávvaliid geardduheapmi (ovdamearkan niõđâž –> niõđâžažam). Leu´ddiid giella lea viehka kryptalaš, iige daid sisdoallu vealttakeahttá čielgga, vaikke giela áddešiige. Dat muitalit albma eallima albma dáhpáhusain, muhto dáhpáhusain hárve muitaluvvo njuolga, muhto eanetge mohkiid bokte. Olmmoš, geas ii leat duogášdiehtu servoša siste ja leu´ddii laktásan olbmuid eallimis, eai vealttakeahttá oppa ádde, mas leu´dd albmaláhkái muitala. Ovdamearkan bohccuin leu´dden čujuha dábálaččat seammás olbmuide. “Náitalit (dahje mannat) čorvviid badjel” oaivvilda šaddat vuostemillii dievdui”. (Saastamoinen 2008, 12). Jus fas daddjo, ahte “leat mu juhkan”, dat oaivvilda, ahte leu´dde čuozáhat lea lohpiduvvon eamidin geasa nu. Muhtumin ii oppa nuortalaš searvvuš iešge ádde leu´ddiid sániid duođalaš mearkkašumi, ja daid sáhttá dulkot máŋgga láhkai, mat spiehkkasit nubbi nuppis.

 

Lobálaš ja ávžžuhahtti varieret

Eará sámi árbevirolaš musihkkii veardidettiin leu´dd lea šlunddis, ja das leat oalle olu eanet sánit go vaikkoba luođis dahje livđes. Leu´ddet sáhttet leat maiddái epihkalaš guhkit, juobe 15 minuhta guhkkosaččat. Nuppe dáfus oassi leu´ddiin leat oallege oanehačča, ja dátge lea gitta leu´dde loaiddasteaddjis. Seammá vugiin go máinnasteamisge, nuppit muitalit eanet ovttaskasáššiid birra ja nuppit eanet almmolaš, stuorra linnjáide. Maiddái dat lea leu´ddiin earálágan luđiid ja livđiid ektui, ahte leu´dd-melodiija lea álo lobálaš jus ii juobe ávžžuhahtti heivehit alcces vuogálažžan ja guđege boddui ja dovdduide heivvolažžan. Vaikke in sihkkarit dieđe, ahte iigo earáge sámemusihkain livčče dákkár sárgosat, muhto in leat goittotge dakkáris dássážii gullan. Leu´ddiin maiddái “lávlot” dávjá sániiguin, iige badjelmearálaš stávvaliid (vrd. Luohtestávvalat) geavaheapmi melodiijain leat nu dábálaš, vaikke datge muhtumin gullojit. Daid geavaheapmi lea goittotge olu unnit eará sámemusihkkaárbevieru ektui.

 

Árgaeallima rytmmaid dahkki

Otnábeaivve leu´dd ii dađi bahábut leat šat nu lunddolaš ja stuorra oassi nuortalaččaid eallimis go dolin, eaige buohkat nuortalaččat šat otnábeaivve máhte leu´ddet dahje oppa dieđege mii leu´dd lea. Leu´dd sáhttáge leat otnábeaivve nuortalaččaide viehka hástaleaddji dan máŋggamohkkáivuođastis, ja modeardnasŧt leu´ddet leat seilon áiggi mielde buorebut go árbevirolaš ja improviserejuvvon leu´ddet. Dat goittotge eallá ain, lihkus eanetge go okta nuortalaš leu´dde. Lassin leat máŋggat (dábálaččat) boarrásut nuortalaččat, geat leu´ddejit, muhto eai almmolaččat. Dát lea lunddolaš dan sivas go leu´dd ii leat álgoálggus oaivvilduvvon loaiddasteami várás, muhto árgaeallima rytmejeaddjin. Leu´dd leamašan jo don dolin kánske eanet boarrásut olbmuid dáidaga vuohki. Dan eai leat aiddonassii oahpahan nuorat sohkabuolvvaide, muhto dat lea dego liđđon olbmos go áigi lea boahtán. Eanaš oassi vurkejuvvon leu´ddiin eváhku maŋŋá ja ovdalge lea boarrásut olbmuin, ja maiddái girjjálaš gálduid mielde orru leamen, ahte buot eanemus leu´ddejeaddjit leamašan boarrásut olbmuin. Dán teoriija doarju maiddái dat, ahte áhkkun leu´ddegođii easkka jagi ovdal vádjoleami, dalle son lei juo mealgat badjel 85-jahkásaš.

 

GÁLDUT:

Nuortalaš musihkkakultuvra – Sámemusea Siidda Sääʹmjieʹllem-internetsiidu, Marko Jouste; Anna Lumikivi (2019)

Ilpo Saastamoinen – Son vuäinn – Hän näkee – kolttasaamelaisten leuddeja Kuolasta (Nuortalaččaid leu´ddet Guoládagas) (2008)

Saamelaisen musiikkiakatemian opiskelija

Čálli Anna Lumikivi

Anna (studeanttan 2017-2018 and 2019-2020), muittala iežas persovnnalaš oktavuođas leu´ddiin:

“Leu’ddes ovdamearkka dihtii lea áibbas earálágan teknihkka go lávlumis dábálaččat. Oahppan lea viehka hiđis ja gáibida gierdavašvuođa, muhto dat bálkkaša. Dát govve somás vugiin nuortalaš mentalitehta, ahte goas nu váldá guhká fuomášit. Giige ii lean goassige gullan mu áhku leu’ddemin, muhto jagi ovdal go son vádjolii de son fáhkkestaga leu’ddegođii. Lihkus ožžon báddái moadde leu’dde. Lean nappo beassan oahppat njulgestaga mu áhkus. Báddejin leu’ddiid telefovnnain ja geavai nu, ahte áhku latnjaguoibmi geahčai seamma áigge televišuvnna mas gullui garra šlápmá. Sániin lei váttis oažžut čielgasa. Nuba lean čállán daidda ođđa sániid ja ovddosdikšon daid. Melodiija alcces lea datte sirdašuvvan ja justá dát leu’ddet leat lagamustá mu váimmu. Leu’ddes lea dábálaš, ahte seamma máidnasat muitaluvvojit earálágan melodiijain ja nuppe beliid: Miige ii leat geađgái čullojuvvon ja iežas stiila oažžu oidnot.”

Liŋkkat