Iežas soga musihkkaárbevierru

Árbevirolaš vokálamusihkka lea sirdašuvvan sápmelaš kultuvrras ruovttuin. Mánát leat guldalemiin oahppan sin árbevieru. Sogain lea leamašan musihkka, mii muitala iežas sogain ja mii lea sirdašuvvan sohkabuolvvas nubbái. Árbevirolaš sámemusihkka lea maiddái leamašan máidnasiid muitaleapmi.

Árbevierru jávkamin

Árbevirolaš sápmelaš vokálamusihkkašlájat (sámemusihkka) leat máŋggain guovlluin leamašan vuosttaš ášši, mii jávkkai dahje vajálduvai assimilerenpolitihka čuovvumuššan ja mii čuozai sápmelaččaide. Sámi musihkkaakademiija doaibmama vuođđun lea dat árbevirolaš sápmelaš vokálamusihkkašlájaid ealáskahttin. Dat dáhpáhuvvá skuvlemin oahpaheaddjiid ja musihkkáriid, muhto maiddái rásseruohtasdási sápmelaččaid, geaid ulbmilin lea hálddašit ja ealáskahttit iežas soga musihkkaárbevieru. Musihkkaárbevierru sáhttá ealáskit soga siste juo ovtta ođđa árbevierročeahpi mielde.

Váldokultuvrrat eai lihkostuvvan ollásit duššadit sámemusihkka vaikko figge dan aktiivvalaččat moanaid čuohtejagiid áigge. Buot movttegeamos sámemusihka vuostálasti lei kirku, danin go kirku mielde sámemusihkka laktásii sápmelaš ipmiliid bálvaleapmái. Árbevirolaš sámemusihkka lei kirku mielde suddu ja dan bokte hárjehuvvui noaidevuođa. Árbevirolaš sámemusihkka lea ovttastahttojuvvon maiddái eará negatiivvalaš áššiide, dego jugešvuhtii. Badjelgeahčči jurddašanvugiid, stáhta assimilerenpolitihkka ja kirku vuostálastima dihtii árbevirolaš sápmelaš vokálamusihkkašlájat ledje jávkamin ovdal 1960-logus álgán sámekultuvrra renesánssa.

Gievrudeaddji vásáhus

Sámi musihkkaakademiijas lea earenoamáš metoda ealáskahttit máddariid ja soga musihkkaárbevieru. Seammás go ohcat iežas musihkkaárbevieru, oahpásmuvvat iežas soga historjái, olbmuide ja báikkiide. Jávkan musihkkaárbevieru gávdnan lea gievrudeaddji vásáhus.

Árbevierru ii leange boatkanan

“Álggos navden, ahte luohti ii min sogas gávdno. Nu das geavaige ja dássážii dat ii leat gávdnon. Dan sadjái gávdnui juoga eará. Áhkku vuohppi lei dahkan sutnje livđe. Lassin maiddái áhku áhčisge lei livđe. Min oahpaheaddjis Marko Joustes ledje arkiivabáttit su dutkamušaide ja justa doppe gávdnuige dát livđe. Go bessen sisa čiekŋalebbui áššái de čielggai, ahte mu eanu ja muottá muitiba áhku livđe. Árbevierru ii leange boatkanan.”

Pauli Saijets, stuđeanttan 2018-2020