Árbevirolaš sápmelaš vokálamusihkkasuopmanat

Árbevirolaš sámemusihkas leat máŋggat vuođđoprinsihppat, dego dat, ahte musihkalaš ovdanbuktima gaskaoapmi lea olbmo jietna, eaige čuojanasat geavahuvvo. Nubbi dehálaš dahkki lea dat, ahte musihkka ovdanbuktojuvvo okto, almmá nuppiid ovdanbuktiid haga. Dát prinsihpat leat doallevaččat maiddái árbevirolaš sámemusihkas. Árbevirolaš sápmelaš vokálamusihkkasuopmanat leat nuortalaš leu’dd, anáraš livđe, davvisápmelaš luohti, gielddasápmelaš luv´dd, lullisápmelaš vuelie ja julevsápmelaš vuolle.

Leu’dd

Nuortalaččain lea máŋggabealat musihkkaárbevierru, masa gullet oamastuvvon lávlagat, mat gohččojuvvojit leu’dden. Leu’ddiid ovdanbuktimis, leu’ddemis geavahuvvo vearbba leu’ddjed. Leu’ddet leat guhkes ja muitaleaddji ja dain govviduvvo čuozáhahkan lean olbmo eallima dáhpáhusaid. Leu’ddiin geardduhuvvo musihkalaš šuokŋa, dat  geardduhuvvo ja varierejuvvo musihkalaččat ja dasa heivehuvvo teaksta.

Livđe

Anáraš vokálamusihkkaárbevierru mii lea sirdašuvvan anáraš sogain sohkabuolvvas nubbái njálmmálaš árbevierrun. Livđet leat oamastuvvon lávlagat dahje livđein čujuhuvvo livđe čuozáhahkii ja buot dasa mii laktása čuozáhahkii. Livđein geardduhuvvo musihkalaš šuokŋa, dat geardduhuvvo ja varierejuvvo musihkalaččat ja dasa heivehuvvo teaksta ja non-leksikalalaš stávvalat.

Luohti

Davvisápmelaš vokálamusihkkaárbevierru mii sirdašuvvá davvisápmelaš sogain sohkabuolvvas nubbái njálmmálaš árbevierrun. Luođit leat oamastuvvon lávlagat dahje luđiin čujuhuvvo luođi čuozáhahkii (juoiggalmas) ja buot dasa mii laktása čuozáhahkii. Luđiin geardduhuvvo musihkalaš šuokŋa, dat geardduhuvvo ja varierejuvvo musihkalaččat ja dasa heivehuvvo teaksta (dajahusat) ja luohtestávvalat. Luođi ovdanbuktimis geavahit vearbba juoigat, suomagillii joikata. Suomagillii luođis geavahuvvo sátni joiku.

Luv´dd

Gielddasápmelaš vokálamusihkkaárbevierru. Luv´ddet leat guhkes ja govvejeaddjit ja dain govvejuvvo čuozáhahkan lean olbmo eallima dáhpáhusaid. Luv’ddiin geardduhuvvo musihkalaš šuokŋa, dat geardduhuvvo ja varierejuvvo musihkalaččat ja dasa heivehuvvo teaksta. Luv’ddet leat oamastuvvon lávlagat dahje dain čujuhuvvo čuozáhahkii ja buot dasa mii laktása čuozáhahkii.

Vuelie

Lullisápmelaš musihkkaárbevierru, mii lea sirdašuvvan lullisápmelaš sogain njálmmálaš árbevierrun sohkabuolvvas nubbái. Vueliet leat oamastuvvon lávlagat dahje vuoliein čujuhuvvo vuolie čuozáhahkii ja buot das mii laktása čuozáhahkii. Vuoliein geardduhuvvo musihkalaš šuokŋa, dat geardduhuvvo ja varierejuvvo musihkalaččat ja dasa heivehuvvo teaksta ja non-leksikalalaš stávvalat.

Vuolle

Julevsápmelaš vokálamusihkkaárbevierru, mii lea sirdašuvvan julevsápmelaš sogain njálmmálaš árbevierrun sohkabuolvvas nubbái. Vuollet leat oamastuvvon lávlagat dahje vuollein čujuhuvvo vuolle čuozáhahkii ja buot dasa mii laktása čuozáhahkii. Vuollein geardduhuvvo musihkalaš šuokŋa, dat geardduhuvvo ja varierejuvvo musihkalaččat ja dasa heivehuvvo teaksta ja non-leksikalalaš stávvalat.

Čálli: Anna Näkkäläjärvi-Länsman

Anna Morottaja, stuđeantan 2016-2017 ja 2019-2020

“Mielastan árbevirolaš musihkka sisttisdoallá dáidaga ja estetihka lassin olu dieđu. Sániin lea sápmelaš filosofiija.  Dain boahtá ovdan, maid áššiid ovdal atne dehálažžan ja maid máŋggain áššiin leat jurddašan. Dál jo oamehas fulkkiid luođit ja livđet rahpet uvssa doložii. Dego bláđešii boares čuovgagovvaálbuma. Árbevirolaš musihkka dieđusge maiddái  ovttastahttá olbmuid. Livđe lei jagi 2019 Ijahis Ijas váldolávddis. Anárašgielat mánát ja rávis olbmot gulle iežaset gillii diibmobeale konseartta anárašgielat láidestemiin. Das lea stuorra mearkkašupmi servošii.”