Sámemusihkka

Sámemusihkka lea otná beaivve seaguhus árbevirolaš ja ođđaáigásaš musihkka. Sámemusihka ruohttasat leat čiekŋalasas árbevirolaš vokálamusihkkašlájain, mat leat nuortalaš leu’dd, anáraš livđe, davvisápmelaš luohti, gielddasápmelaš luv´dd, lullisápmelaš vuelie ja julevsápmelaš vuolle. Eará sámemusihka árbevirolaš vokálamusihkkašlájaid lassin gávdno buot eará musihkkagenrein rappas gitta dánsunmusihkkii.

Árbevirolaš sápmelaš vokálamusihkkašlájat

Árbevirolaš sámemusihkas leat máŋggat vuođđoprinsihppat, dego dat, ahte musihkalaš ovdanbuktima gaskaoapmi lea olbmo jietna, eaige čuojanasat geavahuvvo. Nubbi dehálaš dahkki lea dat, ahte musihkka ovdanbuktojuvvo okto, almmá nuppiid ovdanbuktiid haga. Dát prinsihpat leat doallevaččat maiddái árbevirolaš sámemusihkas. Árbevirolaš sápmelaš vokálamusihkkasuopmanat leat nuortalaš leu’dd, anáraš livđe, davvisápmelaš luohti, gielddasápmelaš luv´dd, lullisápmelaš vuelie ja julevsápmelaš vuolle.

Modearna sámemusihkka

Nils-Aslak Valkeapää Joikuja-skearru álggahii ođđa áigodaga ja lei vuođđun oppa sámemusihka nuppástussii – ii dušše Suomas muhto olles Sámis.

Iežas soga musihkkaárbevierru

Árbevirolaš vokálamusihkka lea sirdašuvvan sápmelaš kultuvrras ruovttuin. Mánát leat guldalemiin oahppan sin árbevieru. Sogain lea leamašan musihkka, mii muitala iežas sogain ja mii lea sirdašuvvan sohkabuolvvas nubbái. Árbevirolaš sámemusihkka lea maiddái leamašan máidnasiid muitaleapmi.