Sami Kurppa – loahpahanfestivála kapeallameašttir

Sámi musihkkaakademiija festivála loahpaha lohkanjagi borgemánu 29. beaivve Ohcejogas. Sámi musihkkaakademiija loahpahanfestiválas táktasákki heailluha gieđastis máŋggabealat musihka ámmátolmmoš Sami Kurppa.

Sámi musihkkaakademiija festivála kapeallameašttir Kurppai musihka máŋggat eará bealit leat oahppásat teknihka ja maiddái turneaeallima ráje. Son oahpai goittotge olu ođđa áššiid vuosttas ovttasbargoáigodaga áigge Ohcejogas, go Helssega musihkkaskene molsašuvai dálvái eanadagaide ja ođđa dovdduide. Galbma dálkkit bohte vuorddekeahttá sutnje, muđuid jođus lei ovdagáttohis freelancer-musihkkár.

“Ođđajagimánus lei duođaid buolaš! Guhkkin davvin lea iežas máilbmi musihkalaččatge ja dat duođaidge rahpá čalmmiid go beassá dáppá bargat. Bohten Ohcejohkii almmá vuordámušaid. Njuikejin njuolga sámemusihka čiekŋalis geahčái, inge diehtán makkár doalut leat vuordimis. Buot manai duođaid bures. Vuosttas bargoáigodat bisttii dušše vihtta beaivve ja barggaimet duođaid lávga beivviid”, muitala Kurppa ja lasiha, ahte vuordá juo maŋimuš áigodaga, mii dollojuvvo dál aiddo ovdal loahpahanfestivála.

Árbevierru ja pop-musihkka

Kapeallameaštára doaibmagovas gáiddusbargguid bargan lea oahpes ášši. Dál korona-áigge bargobottut molsašuvve gáiddusčoahkkimiidda ja oktavuođadoallan oahppiide ordnašuvvá Zoom-prográmmain. Gáiddusoktavuođain Kurppa juohká heivehanideaid oahppiide ja jurdagat lonohallojit ruovttudihtora bokte. Bargguid Kurppa dahká eanaš ruovttus Helssegis, ja olu ovdabarggut dahkkojuvvojedje ovdal su ođđajagimánu oahpahusreaissus. “Ovdal musihkkaakademiijai boahtima dahken máddin heivehusaid oahppiid bihtáide. Oahppit ledje ieža válljen bihtáid, árbevirolaš luđiid dahje livđe ja árbevieru ja pop-musihka. Oasi lean heivehan ieš ja oassi lea dahkkon ovttas oahppiiguin. Dál lean olu viisásut go bargogaskavuođa álggus. Dalle in vel diehtán, maid fállat ja makkár áššiid bihtáide evttohit”, muitala Kurppa. “Ohcejohka lea áidnalunddot báiki ja lei fiinna beassat bargat bargguid davvin. Oahppit leat iežaset áššiid áššedovdit. Lea dárpmehuhtti, ahte oahppit dihtet olu eanet go ieš sáhtašii goassige govahallatge diehtit!” čaimmiha Kurppa ja joatká: “Fálan evttohusaid ja jurdagiid almmolašmusihkalaš oainnus ja oahppit buktet árbedieđu ja stiilla. Ohppen unnimustá seammá olu go siige.”

Ámmátmusihkkárat Sara Puljula ja Janne Lappalainen leaba searvan mielde, ja dál bihtáid heivehusaid vel fiillejit. Musihkkárat leat hárjehallan bihtáid iehčaneaset geasi áigge, ovdalgo loahpas joavku čoahkkana. Joavkkus čuojahan Lappalainen lea oahpis Värttinäs ja Anna Näkkäläjärvi-Länsman fas Ánnámáret Ensembles.

Maŋimuš máinnašuvvon skierrus lea Kurppage čuojahan. Puljula fas lea okta Suoma eanemus bargguid ožžon teáhtermusihkkáriin ja bargan ovttasbarggu earret eará jazzalmmi násttiin Marzi Nymaniin ja Rinneradioin. Lassin son lea máŋggain sierra joavkkuin ja oahpaha golmma musihka oahppolágádusas. Borgemánu festiválas oahppiid doarjjan leat musihkkačeahpit, geain lea hui buorre ritmaipmárdus

Kurppa ieš leamašan taŋgeantačuojaheaddji sadjásažžan Hildá Länsman ja Ulla Pirttijärvi jođihan Soljun turnea. Váikkuhusaid sámemusihkkii Kurppa lea ožžon aiddo Ánnámáret Ensemble bokte.

Lasi turneaeallima ja stuorra luohká produkšuvnnaid Kurppa lea beassán smáhket maiddái Saara Aalto joavkku lahttun. Kurppa ruovttugávpogis Roavvenjárggas boahtá maiddái Jaakko Laitinen, geaiguin musihkkaakademiija kapeallameašttir lea musiseren Väärä Raha -joavkkus. Su karriearas lea lassin buvttadeapmi, bádden, freelancer-musihkkárin doaibman ja oahpaheapmi. Boahtte geassi ja čakča fas manná teáhtermusihkain. “Gárvvásmuvven jagi 2014 Sibelius-aakademiijas musihka magisttarin. Stuđerejin vuos eará suorggi moadde jagi, dassái go vásihin nannosit musihka leat goittotge leat rivttes ášši munnje” Kurppa muitala duogážisttis.

Bargu reahkká, muhto reahkkájitgo čuojaheaddjit?

Kurppa lea doaibman sierralágan joavkkuin ja čoahkkáigeasuin nuorravuođas rájes. Joavkkuid mii eanet hervvošeimmet eanet go artisttaid ja oktasaš jiellatjoavkkus movttiidettiin lei álki čuojahišgoahtit ustibiiguin. “Musihkkaskuvlejupmi ja -bajásgeassin álgá unna mánážis. Beroštumi boktin lea dehálaš. Livččii ná dehálaš árbe- ja dálámusihkkiige, ahte sámi musihkkaakademiija livččii bissovaš institušuvdna”, Kurppa smiehttá.

Seammás son juohká heahkastuhtti ságaid oaivegávpotguovllus. “Mátta-Suoma musihkkasuorggis lea trenda, ahte musihka stuđeren berošta ain unnit. Joavkočuojaheami beroštupmi lea geahppánan. Máŋgga skuvllas eai leat doarvái ohccit, goittotge ná dadjet”, imaštallá Kurppa. Joavkočuojaheaddjiin lea váilevuohta, go fas buvttadeapmi ja iehčanas artistan doaibman ja musihka dahkan ruovttumašiinnain geasuha máŋgasiid. Musihkkára barggu luondu lea nuppástuvvan seammás koronaepidemiija mielde ja máŋgasa bargodilli lea rievdan oalát. Kurppa goittotge muittuha, ahte fáhkkes áigetávvala nuppástusat eai leat musihkkára barggus olláge spiehkastatlaččat. Musihkkaakademiija sirdá festivála ordnema miessemánus borgemánnui, muhto muđuid plána bissu ovddežis.

Musihkkaakademiijas musihkkára olles paleahtta lea bures ovddastuvvon, go oahppit doibmet sihke čuovgageaillus ja čuojaheaddjin duogábeale. “Dát dorjot nubbi nuppi. Ovdamearkan vierrásutge čuojanasa čuojaheapmi konsearttas sáhttá rahpat heahkastuhtti vugiin váldoinstrumeantta čuojaheami. Boahttevaš festiválas oahppit eai gal čuojat nu olu nuppiideaset duogášjoavkkuin. Sis lea jo oalle olu oahppat iežaset prográmmain”, Kurppa dadjá.


Loga maid