Gávdnon /// Löytyneet luođit ja livđeh

Musiikkiakatemiassa parasta on hyvä ryhmähenki. Meitä on hyvä porukka ja opiskelu yhdessä on hauskaa. Tällä hetkellä opiskelen sekä lukiossa Enontekijöllä että musiikkiakatemiassa, minkä vuoksi musiikinopinnot on räätälöity minulle sopiviksi.

Ensimmäisen opiskeluvuoteni kohokohta oli keikkamatka Pariisin. Matkaan lähdettiin musiikkiakatemian porukalla. Samoissa juhlissa esiintyivät muun muassa yläastelainen teatteriporukka, käsityötaiteilijoita ja muun muassa kirjallisuuden alan tekijöitä. Tapahtuma liittyi Suomi 100- juhlavuoteen. En olisi koskaan arvannut tekeväni tällaista reissua Pariisiin! Kokemus oli vaikuttava ja oli hienoa olla reissussa pohjoisen porukan kanssa. Ylipäätään ensimmäinen vuosi musiikkiakatemiassa oli hienoa aikaa ja sen pohjalta lähdinkin opiskelemaan toiseksi vuodeksi.

Ennen Saamelaista musiikkiakatemiaa olin täysin vakuuttunut, etten osaa säveltää enkä ollut koskaan ennen säveltänyt. Kyse olikin siitä, että se ovi vain täytyi avata. Ensimmäinen sävellykseni oli mullistava ja siitä lähtien sävellyksiä on vain tullut. Opintojen aikana yllätyin, kuinka nopeasti opin soittamaan kitaraa. Olen esiintynyt pari kertaa kitaraa soittaen, vaikka minua on ujostuttanutkin.

Koko vuosi Saamelaisessa musiikkiakatemiassa oli yhtä elämystä, mutta selkeä kohokohta oli työssäoppiminen Marko Jousteen luona. Pääsin tutustumaan leu'ddiin ja sen saloihin ja lisäksi työssäoppiminen poiki Suõmmkar- yhtyeen.

Saamelaisen musiikkiakatemian opintojeni huippuhetkiä oli soittaminen livenä ihmisten edessä. Pidin siitä ja soittamisesta ylipäätään paljon. Juuri Utsjoella innostuin myös musiikin teoriasta ja musiikkiteknologiasta.

Yhdessä soittaminen ja laulaminen olivat opiskeluvuoteni hienoimpia hetkiä. Yhtyesoittoa ohjattiin alusta loppuun asti, joten koimme paljon onnistumisia ja yhdessä tekemisen iloa. Saimme myös tutustua itsellemme uusiin soittimiin. Merkittävä kurssi oli myös laulutunnit eli äänenkäyttö. Ensimmäisestä tunnista alkaen koin ahaa-elämyksiä ja opin tuntemaan ääntäni paremmin.

Ensimmäiseen opintovuoteen Saamelaisessa musiikkiakatemiassa sisältyi paljon hienoja hetkiä. Yksi parhaista oli joikukonferenssi Tromssassa, missä tutustuin uusiin ihmisiin ja opin paljon uutta joiusta. Kaiken kukkuraksi Tromssa on kaunis kaupunki. Toinen suuri juttu opinnoissa oli keikat. Etenkin loppua kohti yhdessä soittaminen tuntui hetki hetkeltä paremmalta. Mieleenpainuvaa kuluneessa vuodessa oli myös toinen toistaan hienommat vierailevat opettajat.

Opiskeluvuoteen Saamelaisessa musiikkiakatemiassa sisältyy monia hienoja hetkiä. On ollut hienoa päästä konsertoimaan näin paljon. Yhtyesoitto on ollut yksi parhaista asioista, koska siitä ei ollut aiempaa kokemusta. On todella kivaa soittaa ja esiintyä yhdessä. Minulla on taustalla piano-opintoja ja oli kiva jatkaa niitä. Suurin yllätys tuli kuitenkin rumpujen soittamisen muodossa. Enpä olisi ajatellut soittavani rumpusettiä niin paljoa kuten vaikka loppukonsertissa soitin. Innostus rytmisoittimiin kasvoi ylipäätään. Soitin perkussioita kappaleissa, joissa rytmi vaihtelee. Aluksi tuntui, että miten ihmeessä tämän voin hallita, mutta niin se vain luonnistui!

Bändisoittaminen oli yksi opintojeni kohokohdista Saamelaisessa musiikkiakatemiassa. Usein ei ole tiloja, soittimia eikä soittokavereita, joten oli mahtavaa pystyä soittamaan porukalla kunnolla. Mieleen jäi vahvana myös omien musiikillisten juurten kaivaminen. Se vaikutti kaikkeen tekemiseen opiskeluaikana ja oli opettavaista monella tapaa.

Opiskeluaika oli Saamelaisessa musiikkiakatemiassa oli loistava. Vahvimmin jäi mieleen opiskelukaverit keiden kanssa sai viettää koko vuoden. Bändiharjoitukset tekivät suuren vaikutuksen myös. Aiemmin olin soitellut kaverini kanssa sekä laulanut ja soittanut klarinettia, mutta muuten bändihommista ei kokemusta. Lukuvuoden loputtua kokemusta yhdessä soittamisestä oli kertynyt jo roimasti. En olisi kuuna päivänä uskonut esittäväni yhtäkään räppikappaletta, mutta sain rohkeuden testata sitä, ja hyvin se meni!

Vuoden kohokohta Saamelaisessa musiikkiakatemiassa oli kevätkonserttimme Inarissa Sajoksessa. Oli niin hauskaa kun soittaessamme väkeä rupesi tanssimaan. Fiilis oli makea! Muitakin hienoja hetkiä oli toki. Esimerkiksi vierailevat opettajat kuten Niillas Holmberg, Wimme Saari ja Teho Majamäki sekä joikaajat tekivät vaikutuksen. Aiempaa soittokokemusta minulla ei paljoa ollut. Joskus kitara kourassa olen kokeillut soittaa rämpytellä sitä viiden vuoden välein noin 30 sekuntia. Oli siis hauska huomata, että vaikka mikään instrumentti ei käytännössä ollut entuudestaan tuttu, kiinnostuin kovasti basson soitosta.